Liikuntaetu hyödyttää monin tavoin sekä työnantajaa että henkilöstöä – tutkittua tietoa

Tuore selvitys työnantajan työntekijöilleen tarjoamasta taloudellisesta tuesta liikuntaan osoittaa henkilöstöetuna verovapaasti tarjottavan liikuntaedun hyödyttävän sekä työntekijää että organisaatiota monin eri tavoin. Liikunnan terveydelliset vaikutukset ovat kiistattomat, mutta tässä selvityksessä keskityttiin myös selittämään liikuntaedun merkitystä ja vaikuttavuutta työnantajalle ja työntekijälle. Liikuntaetu on tärkeä apuväline työnantajille henkilöstön omaehtoisessa, mutta työnantajan tukemassa työkyvyn ylläpidossa ja yleisen hyvinvoinnin turvaamisessa yhä kiristyvässä ja alati muuttuvassa työelämässä. Liikunnallisesta aktiivisuudesta saadaan työkykyä ja jaksamista, mutta liikuntaetu osana epäsuoraa palkkausta tuo organisaatioille myös monia muita hyötyjä, joita nyt laadittu selvitys pyrki edelleen tarkentamaan.

Vaasan yliopistossa valmistunut Työnantajan työntekijöilleen tarjoama liikuntaetu –pro gradu osoittaa, että liikuntaetu vaikuttaa niin työntekijän fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Selvityksessä tutkittiin sekä työnantajien että työntekijöiden näkemyksiä ja käytännön kokemuksia liikuntaedun tarjoamisesta ja käytöstä. Selvityksen mukaan tällaisella henkilöstöedulla on myös välillisiä vaikutuksia. Etu mm. viestittää tehokkaasti työntekijöistä välittämisestä sekä luo yrityksestä positiivisen mielikuvan eri sidosryhmille. Tämä on merkittävä etu työnantajille, sillä suomalainen työelämä elää suurten ikäluokkien eläköityessä murroksen aikaa, jossa osaava ja työkykyinen henkilöstö on muuttumassa kriittiseksi resurssiksi, josta kilpaillaan ja josta on huolehdittava. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva henkilöstö on yritykselle merkittävä kilpailutekijä työn tuottavuus-, laatu- ja tehokkuusvaatimusten korostuttua viime aikojen työelämän nopeissa muutoksissa. Työnantajilla ei ole varaa päästää toimintansa kannalta kriittisiä osaajia liian varhain eläkkeelle. Samoin henkilöstönsä hyvinvointiin ja työkykyyn panostava organisaatio koetaan uusia osaajia rekrytoitaessa houkuttelevaksi ja tulevaisuuteen sijoittavaksi työnantajaksi.

Suomi ikääntyy EU-maista nopeimmin. Suomessa siirrytään myös eläkkeelle ennenaikaisesti ja lähes puolet ikääntyneistä työntekijöistä ei pidä itseään työkykyisenä. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat myös nuorien työkyvyssä olevan parantamisen varaa ja tuki- ja liikuntaelinvaivat uhkaavat kaikkien työntekijäikäluokkien työkykyä. Liikkumattomat ovat riskiryhmässä ja asianmukaisella työkyvyn ylläpidolla voidaan torjua työperäisten sairauksien haittavaikutuksia. Nyt tehdyn selvityksen mukaan monipuolisella liikuntaedulla voidaan vaikuttaa fyysisesti passiivisten aktivointiin. Liikkumattomien aktivoinnissa on työnantajien hyvä myös toteuttaa liikuntaetuun ja työkyvyn ylläpitoon liittyvää tiedottamista ja asenteisiin vaikuttamista. Jotta työnantaja saisi mahdollisimman monet liikkumaan ja pitämään näin huolta työkyvystään, on liikuntaedun oltava aidosti tasapuolinen ja monipuolinen. Edun tarkoituksenmukaisen toteutumisen kannalta onkin suotuisaa, jos kaikilla organisaation toimipisteiden työntekijöillä on yhtäläinen mahdollisuus käyttää etua ja työnantajan tukema liikuntalajitarjonta vastaa mahdollisimman monien mieltymyksiä. Tällöin jokaisella on mahdollisuus löytää oma itselleen sopiva lajimuoto ja luoda liikunnasta säännöllinen ja pysyvä työkykyä ylläpitävä harrastus. Liikuntaedusta hyötyy työnantaja sekä sen koko henkilöstö, niin työntekijät, toimihenkilöt kuin esimiehetkin.

Selvitys on kokonaisuudessaan saatavilla Vaasan yliopiston tiedekirjasto Tritoniasta.